keskiviikkona, kesäkuuta 13, 2007

Linnavuori

Historian lehtien havinaa...

Suomen vanhin linna, Ikaalisten Iso-Röyhiössä sijaitseva Arasalon linna - tai rauniot jotka siitä ovat vielä jäljellä - on sangen mielenkiintoinen retkipaikka. Käytiin siellä Miikan kanssa eilen, ja totesin, että paikka on ehkä spookympi kuin äkkiä voisi kuvitella. En ehkä suosittelisi sinne poikkeemista pienten lapsien kanssa tai huonojalkaisen toverin kanssa, pudotus vuoren laelta on nimittäin melki joka suuntaan melkoisen huima. Paikalta on aivan upeat näköalat, ja silloin viikinkien aikaan luulisin sen olleen vielä avarampi, ehkäpä esi-isämme hakkasivat rinteillä kasvavat puut linnakkeen rakennusmateriaaliksi. Vuorelta avautuva näkymä on täytynyt olla säteeltään useita kilometrejä, ja ainakin sinne sytytetty roihu vihollisen lähestyessä on hälyttänyt asukkaat pakenemaan turvapaikkoihinsa pitkienkin matkojen päästä. Outoa, että paikalliset eivät tänäpäivänä ole paikasta sen tietoisempia kuin ovat, kun en kenenkään ole koskaan kuullut puhuvan vuoresta.

Paikallishistorian kurssilla kerrottiin, että linnake olisi ehkä Suomen vanhin. Tieto perustuu tutkittuihin tosiasioihin siitä, että Suomessa asutus on keskittynyt vain tiettyjen vesistöjen alueille, ja tämä Suur-Kyröksi kutsuttu alue on ollut yksi varhaisimmista asutetuista seuduista koko maassa. Arkeologisten löytöjen perusteella on päätelty, että Arasalossa on ollut asutusta viikinkien aikaan, ja viikinkien kulkureittien historiaa selvittäessä on voitu tehdä johtopäätöksiä siitä, mitä vuosisataa on eletty kun linnake on alunperin rakennettu.

Tänä päivänä koko vuori on sangen luonnonmukaisessa tilassa. Myrsyissä kaatuneita puun runkoja ei ole vuosikausiin raivattu, ja kapea polun tapainen näyttää lähinnä satunnaisten marjastajien käyttämältä. Ei uskoisi, että kyseessä on historiallinen nähtävyys, kansallinen ja maisemallinen rikkaus, josta pääsisi ilmaiseksi nauttimaan jos tietäisi sen olemassa olosta. Jotenkin salaperäiseksi asian tekee juuri se, ettei linnasta juuri tiedetä, edes nettiin perustetut muinaislinnatutkimukset eivät kerro Arasalon linnasta mitään. Harmi. Olis tosi mielenkiintoista tietää, mitä kaikkea linnasta on saatu selville, spekulaatioita myöten. Ne ne parhaita useimmiten onkin! ;)

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Me kans käytiin siell' pari vuotta sitten, Kun Toni ja Caritahan asuu sen sinne vievän tien varrella. Kiivettiin kans sinne yös tutkaileen.
Kylläpä on taas tänään tylsää... Koko pvä oltu sisäl ipanoiden kanssa, ja pää alkaa seota yhdellä jos toisellakin... Onnex tänään alkaa työt taas, niin pääsee tuulettuun vähän... Topi istuu lattialla hartaan näköisenä syömässä muovibanaania...

Wanhatalo kirjoitti...

Niimpä :D Se oli hiano mesta, sinne mennään uudestaanki. On se melko spooky, mut se on just sellanen paikka jonne mä menisin istuun ja miettiin sillon ku masentaa tai on tylsää. tai ku haluaa olla yksin.

Koska sä oot paikallishistorian kurssilla käyny??? :O

nyt on naapurin isännän tuomio primerasta mun blogissa.............

Anonyymi kirjoitti...

Nii joo :D Kaivinkoneen oisin kyl halunnu nähä ;) No ei se mitää, tulipaha ny koitettuu nissaniakin. ja onhan se ny iha hyvä ajaakin. mut se et kui kaua sil on hyvä ajaa, kui kauan se on nii ettei lahoo käsiin :D

mä olen roku roku roku.. toi on kyl pitkälle enemmän psyko ku roku, mut ei se mtn. eilenki hilluin sen töite jälkee aamukolmeen asti :D käytii meilläki mansikoita ettimässä, muttei löydetty. sit oltiin sammin parkissa pitkäääään.